kehu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakehu (1)
- positiivinen tai kiittelevä arvio
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkehu/
- tavutus: ke‧hu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kehu | kehut |
genetiivi | kehun | kehujen |
partitiivi | kehua | kehuja |
akkusatiivi | kehu; kehun |
kehut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kehussa | kehuissa |
elatiivi | kehusta | kehuista |
illatiivi | kehuun | kehuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kehulla | kehuilla |
ablatiivi | kehulta | kehuilta |
allatiivi | kehulle | kehuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kehuna | kehuina |
translatiivi | kehuksi | kehuiksi |
abessiivi | kehutta | kehuitta |
instruktiivi | – | kehuin |
komitatiivi | – | kehuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kehu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kehu Kielitoimiston sanakirjassa
- kehu Tieteen termipankissa
- Artikkeli 90 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
muokkaakehu
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kehua