Substantiivi

muokkaa

kehu (1)

  1. positiivinen tai kiittelevä arvio

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkehu/
  • tavutus: ke‧hu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kehu kehut
genetiivi kehun kehujen
partitiivi kehua kehuja
akkusatiivi kehu;
kehun
kehut
sisäpaikallissijat
inessiivi kehussa kehuissa
elatiivi kehusta kehuista
illatiivi kehuun kehuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kehulla kehuilla
ablatiivi kehulta kehuilta
allatiivi kehulle kehuille
muut sijamuodot
essiivi kehuna kehuina
translatiivi kehuksi kehuiksi
abessiivi kehutta kehuitta
instruktiivi kehuin
komitatiivi kehuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kehu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

itsekehu, omakehu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kehu Kielitoimiston sanakirjassa
  • kehu Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 90 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

kehu

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kehua