hieho
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahieho (1)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhie̯ho/, [hie̯ho], [ˈhie̞̯ɦo̞]
- tavutus: hie‧ho
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hieho | hiehot |
genetiivi | hiehon | hiehojen |
partitiivi | hiehoa | hiehoja |
akkusatiivi | hieho; hiehon |
hiehot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiehossa | hiehoissa |
elatiivi | hiehosta | hiehoista |
illatiivi | hiehoon | hiehoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hieholla | hiehoilla |
ablatiivi | hieholta | hiehoilta |
allatiivi | hieholle | hiehoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiehona | hiehoina |
translatiivi | hiehoksi | hiehoiksi |
abessiivi | hiehotta | hiehoitta |
instruktiivi | – | hiehoin |
komitatiivi | – | hiehoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hieho- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. sukukypsä lehmä, joka ei ole vielä kertaakaan poikinut