Wikipedia
Katso artikkeli Lehmä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
lehmä

Substantiivi

muokkaa

lehmä (10)

  1. naaraspuolinen, vähintään kerran synnyttänyt nauta; monien muidenkin märehtijöiden naarassukupuolta kutsutaan lehmäksi
  2. (alatyyliä, halventava) haukkumasana, yleensä naiselle suunnattu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlehmæ/
  • tavutus: leh‧mä

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Sanan alkuperä on hämärä, mutta se edeltää kantasuomen aikaa, sillä sille tunnetaan vastine mordvasta, jossa sana merkitsee ’hevosta’.[1] Sana on mahdollisesti länsiuralin aikainen laina kampakeraamikkojen puhumasta muinaiskielestä [2].

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lehmä Kielitoimiston sanakirjassa
  • lehmä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkeli 908 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Karjala

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lehmä

  1. lehmä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lehmä Karjalan kielen verkkosanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Ulla-Maija Kulonen: Kielen vuosituhannet. Kielikello, 2000, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
  2. Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio.