sonni
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sonni (5)
- (eläintiede) koiraspuolinen nauta
- (arkikieltä, halventava) miespuolinen henkilö, joka on usein naisten kanssa seksuaalisessa kanssakäymisessä; panosonni
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsonːi/
- tavutus: son‧ni
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sonni | sonnit |
| genetiivi | sonnin | sonnien (sonnein) |
| partitiivi | sonnia | sonneja |
| akkusatiivi | sonni; sonnin |
sonnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sonnissa | sonneissa |
| elatiivi | sonnista | sonneista |
| illatiivi | sonniin | sonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sonnilla | sonneilla |
| ablatiivi | sonnilta | sonneilta |
| allatiivi | sonnille | sonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sonnina | sonneina |
| translatiivi | sonniksi | sonneiksi |
| abessiivi | sonnitta | sonneitta |
| instruktiivi | – | sonnein |
| komitatiivi | – | sonneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sonni- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
sonnikoira, sonnimulli, sonnimullikka, sonnivasikka, sonniyhdistys
Aiheesta muualla muokkaa
- sonni Kielitoimiston sanakirjassa