härkä

Katso myös: Härkä

Suomi

Kaksi härkää

Substantiivi

härkä (10-D) Joskus (10-L)

urosnauta eli sonni^[1]
(etenkin vetoeläimenä käytetty) kuohittu sonni^[1]
urospuolinen nauta- tai hirvieläin^[1]
poroista puhuttaessa häriksi kutsutaan etenkin kuohittuja urosporoja^[1]

Perinteisesti ajoporot ovat härkiä.
(ravintola) naudanliha
tietty eläinradan tähdistö^[1]
(astrologia) eläinradan toinen horoskooppimerkki, joka vastaa väliä [30°, 60°) ekliptikaalista pituutta; Auringon ollessa tässä merkissä syntynyt henkilö
20. huhtikuuta – 20. toukokuuta välisenä aikana syntyneet ovat härkiä.

Ääntäminen

IPA: /ˈhærkæ/
tavutus: här‧kä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	härkä	härät
genetiivi	härän	härkien (härkäin)
partitiivi	härkää	härkiä
akkusatiivi	härkä; härän	härät
sisäpaikallissijat
inessiivi	härässä	härissä
elatiivi	härästä	häristä
illatiivi	härkään	härkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	härällä	härillä
ablatiivi	härältä	häriltä
allatiivi	härälle	härille
muut sijamuodot
essiivi	härkänä	härkinä
translatiivi	häräksi	häriksi
abessiivi	härättä	härittä
instruktiivi	–	härin
komitatiivi	–	härkine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	härä-
vahva vartalo	härkä-
konsonantti- vartalo	-

Taivutus (murteellinen)
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	härkä	härjät
genetiivi	härjän	härkien (härkäin)
partitiivi	härkää	härkiä
akkusatiivi	härkä; härjän	härjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	härjässä	härjissä
elatiivi	härjästä	härjistä
illatiivi	härkään	härkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	härjällä	härjillä
ablatiivi	härjältä	härjiltä
allatiivi	härjälle	härjille
muut sijamuodot
essiivi	härkänä	härkinä
translatiivi	härjäksi	härjiksi
abessiivi	härjättä	härjittä
instruktiivi	–	härjin
komitatiivi	–	härkine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	härjä-
vahva vartalo	härkä-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

balttilainen laina^[2]
[3] horoskooppimerkki: Härän tähdistöstä

Käännökset

1. kuohittu urospuolinen nauta t. poro

bulgaria: вол m.
englanti: ox
espanja: buey
esperanto: taŭro
islanti: uxi
italia: bue
kroaatti: vol m.
liivi: ǟrga
pohjoissaame: vuoksá
puola: wół m.
ranska: bœuf
romania: bou m.

ruotsi: oxe
saksa: Ochse m.
serbia: vo, во m.
slovakki: vôl
sloveeni: vol
tšekki: vůl
turkki: öküz
ukraina: віл m.
venäjä: вол m.
viro: härg
võro: härg

2. naudanliha

3. horoskooppimerkki

azeri: Buğa
englanti: Taurus
norja: Tyren

tanska: Tyren
turkki: Boğa
viro: Sõnn

Liittyvät sanat

mulli
sonni

Johdokset

substantiivit: härkänen

Yhdyssanat

ajohärkä, alkuhärkä, biisonihärkä, hirvihärkä, härkälintu, härkämulli, härkämullikka, härkänieriä, härkäpapu, härkäpari, härkäpäinen, härkäpää, härkäsimppu, härkätaistelija, härkätaistelu, härkävaljakko, härkävankkuri, härkävaunu, härkäviikko, häränfilee, häränhäntä, häränkieli, häränleike, häränliha, häränpaisti, häränpihvi, häränpylly, häränseläke, häränsilmä, häränvuota, jakkihärkä, kantohärkä, liekohärkä, myskihärkä, nousuhärkä, porohärkä, puhvelihärkä, pölkkyhärkä, riimihärkä, toukohärkä, vetohärkä

Idiomit

heittää häränpyllyä
1. (arkikieltä) olla pitkälti (mutta ei välttämättä täysin) paikkansapitämätön tai epälooginen

Aiheesta muualla

härkä Kielitoimiston sanakirjassa
härkä Suomen murteiden sanakirjassa
härkä Suomen etymologisessa sanakirjassa
härkä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Artikkeli 4192 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 ^1,4 Härkä Kielitoimiston sanakirja. 2024.
↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=härkä&oldid=4746118”