huono
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaahuono (1) (komparatiivi huonompi, superlatiivi huonoin) (taivutus[luo])
- laadultaan puutteellinen, kehno, heikkolaatuinen
- ei kehuttava, kelpaamaton, soveltumaton, taitamaton
- Tämä ruoka on huonoa.
- Vieraat tulivat huonoon aikaan.
- Naapurin mies on huono juoksija.
- Olin huono matematiikassa mutta hyvä kieliaineissa.
- (säästä) sateinen, pilvinen, tuulinen, ruma
- Tulipa huono ilma.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhuo̯no/
- tavutus: huo‧no
Käännökset
muokkaa1. laadultaan puutteellinen, kehno, huonolaatuinen