Katso myös: láátu

Substantiivi

muokkaa

laatu (1-F)

  1. kvaliteetti, laadukkuus, tekninen tai taiteellinen korkeatasoisuus, hyvyys
  2. laatuluokka, laji
  3. (shakki) Lähetin ja tornin välistä arvoeroa sanotaan kvaliteetiksi eli laaduksi. Se on hieman vähemmän kuin kaksi sotilasta.
    Kvaliteetin häviämisellä tarkoitetaan tornin menetystä lähettiä tai ratsua vastaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑːt̪u/
  • tavutus: laa‧tu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laatu laadut
genetiivi laadun laatujen
partitiivi laatua laatuja
akkusatiivi laatu;
laadun
laadut
sisäpaikallissijat
inessiivi laadussa laaduissa
elatiivi laadusta laaduista
illatiivi laatuun laatuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laadulla laaduilla
ablatiivi laadulta laaduilta
allatiivi laadulle laaduille
muut sijamuodot
essiivi laatuna laatuina
translatiivi laaduksi laaduiksi
abessiivi laadutta laaduitta
instruktiivi laaduin
komitatiivi laatuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laadu-
vahva vartalo laatu-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

< venäjä[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

laatuunkäyvä, laatuunkäyvästi, lainen, kvaliteetti, monenlaatuinen, sortti, suure, tyyppi, vaihto


Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

elämänlaatu, hengenlaatu, kahvilaatu, laaduntarkkailu, laadunvalvonta, laatuaika, laatuero, laatuisa, laatukasvu, laatukilpailu, laatukuva, laatukuvamaalaus, laatuluku, laatuluokittelu, laatuluokitus, laatuluokka, laatumerkintä, laatumerkki, laatupiiri, laatusana, laatutapa, laatutaso, laatutavara, laatutietoinen, laatutietoisuus, laatutuki, laatutuote, laatutyö, laatuunkäypä, laatuunkäyvä, laatuvaatimus, laatuvika, luonteenlaatu, mielenlaatu, omalaatuisesti, ominaislaatu, pahanlaatuistua, priimalaatu, puulaatu, sekundalaatu, teelaatu, vakiolaatu, äänenlaatu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • laatu Kielitoimiston sanakirjassa
  • laatu Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.