impata
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
impata (73-B) (taivutus[luo])[1]
- hengittää, vetää keuhkoihinsa, päihtymistarkoituksessa jotain kaasua tai joitakin höyryjä
- Katulapset imppasivat liimoja ja sytyttimien butaania.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈimpɑt̪ɑˣ/
- tavutus: im‧pa‧ta
Käännökset muokkaa
1. hengittää, vetää keuhkoihinsa
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- impata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73-B