impata

Suomi

impata

Verbi

impata (73-B) (taivutus[luo])

1. haistella, hengittää, vetää keuhkoihinsa, päihtymistarkoituksessa jotain kaasua tai joitakin höyryjä

   Katulapset imppasivat liimoja ja sytyttimien butaania.

Ääntäminen

• IPA: /ˈimpɑt̪ɑˣ/
• tavutus: im‧pa‧ta

Käännökset

1. hengittää, vetää keuhkoihinsa

englanti: huff

ruotsi: sniffa

Liittyvät sanat

• liimanhaistelija

Johdokset

• substantiivit: imppaaja, imppaaminen, imppaus

Aiheesta muualla

• impata Kielitoimiston sanakirjassa