imppaus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaimppaus (39)
- liuotinaineiden haistelu päihtymistarkoituksessa
- Imppauksen sanotaan liuottavan aivojen rasvoja.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈimpːɑus/ tai /ˈimpːɑu̯s/
- tavutus: imp‧pa‧us / imp‧paus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | imppaus | imppaukset |
genetiivi | imppauksen | imppausten imppauksien |
partitiivi | imppausta | imppauksia |
akkusatiivi | imppaus; imppauksen |
imppaukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | imppauksessa | imppauksissa |
elatiivi | imppauksesta | imppauksista |
illatiivi | imppaukseen | imppauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | imppauksella | imppauksilla |
ablatiivi | imppaukselta | imppauksilta |
allatiivi | imppaukselle | imppauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | imppauksena | imppauksina |
translatiivi | imppaukseksi | imppauksiksi |
abessiivi | imppauksetta | imppauksitta |
instruktiivi | – | imppauksin |
komitatiivi | – | imppauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | imppaukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
imppaus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, että haistelee liimaa, liuotinta tai vastaavaa päihtymistarkoituksessa
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- imppaus Kielitoimiston sanakirjassa