päihtyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapäihtyminen (38)
- teonnimi verbistä päihtyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | päihtyminen | päihtymiset |
| genetiivi | päihtymisen | päihtymisten päihtymisien |
| partitiivi | päihtymistä | päihtymisiä |
| akkusatiivi | päihtyminen; päihtymisen |
päihtymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | päihtymisessä | päihtymisissä |
| elatiivi | päihtymisestä | päihtymisistä |
| illatiivi | päihtymiseen | päihtymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | päihtymisellä | päihtymisillä |
| ablatiivi | päihtymiseltä | päihtymisiltä |
| allatiivi | päihtymiselle | päihtymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | päihtymisenä (päihtymisnä) |
päihtymisinä |
| translatiivi | päihtymiseksi | päihtymisiksi |
| abessiivi | päihtymisettä | päihtymisittä |
| instruktiivi | – | päihtymisin |
| komitatiivi | – | päihtymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | päihtymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
päihtymis- | |