haistelu

Suomi

Substantiivi

haistelu (2)

haisteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhɑi̯st̪elu/
tavutus: hais‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	haistelu	haistelut
genetiivi	haistelun	haistelujen haisteluiden haisteluitten
partitiivi	haistelua	haisteluita haisteluja
akkusatiivi	haistelu; haistelun	haistelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	haistelussa	haisteluissa
elatiivi	haistelusta	haisteluista
illatiivi	haisteluun	haisteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	haistelulla	haisteluilla
ablatiivi	haistelulta	haisteluilta
allatiivi	haistelulle	haisteluille
muut sijamuodot
essiivi	haisteluna	haisteluina
translatiivi	haisteluksi	haisteluiksi
abessiivi	haistelutta	haisteluitta
instruktiivi	–	haisteluin
komitatiivi	–	haisteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	haistelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi haistella (vokaalivartalo haistel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. haisteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

haistelu Kielitoimiston sanakirjassa