imperator

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	imperātor	imperātōrēs
akkusatiivi	imperātōrem	imperātōrēs
genetiivi	imperātōris	imperātōrum
datiivi	imperātōrī	imperātōribus
ablatiivi	imperātōre	imperātōribus

imperātor m. (3)

1. ylipäällikkö
2. hallitsija, yksinvaltias
3. keisari

Serbia

Substantiivi

impèrātor m. (kyrillinen император)

1. keisari

   Prvi rimski imperator Oktavijan Avgust

Ääntäminen

• IPA: /im'pěraːtor/