SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

kaapia (61-E) (taivutus[luo])

  1. kaivaa käsin (ihminen) tai eturaajoillaan (eläin) esim. maata
    Koirani kävi kaapimassa naapurin kukkapenkkiä.
  2. poistaa jltk pinnalta jnk jäämät, esim. astiasta ruoantähteet lusikalla
    Kaavin kulhon puhtaaksi lusikalla ennen tiskaamista.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑːpiɑˣ/
  • tavutus: kaa‧pi‧a

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kaapia Kielitoimiston sanakirjassa