SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kaavinta (9-J)

  1. kaapiminen
  2. (gynekologia), (kirurgia) kohtuontelon limakalvon poisto gynekologisista syistä, raskaustilanteissa myös kohtuontelon tyhjentäminen raskausmateriaalista

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑːʋint̪ɑ/
  • tavutus: kaa‧vin‧ta

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaavinta kaavinnat
genetiivi kaavinnan kaavintojen
(kaavintain)
partitiivi kaavintaa kaavintoja
akkusatiivi kaavinta;
kaavinnan
kaavinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaavinnassa kaavinnoissa
elatiivi kaavinnasta kaavinnoista
illatiivi kaavintaan kaavintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaavinnalla kaavinnoilla
ablatiivi kaavinnalta kaavinnoilta
allatiivi kaavinnalle kaavinnoille
muut sijamuodot
essiivi kaavintana kaavintoina
translatiivi kaavinnaksi kaavinnoiksi
abessiivi kaavinnatta kaavinnoitta
instruktiivi kaavinnoin
komitatiivi kaavintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaavinna-
vahva vartalo kaavinta-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa