kaapiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaapiminen (38)
- teonnimi verbistä kaapia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaapiminen | kaapimiset |
genetiivi | kaapimisen | kaapimisten kaapimisien |
partitiivi | kaapimista | kaapimisia |
akkusatiivi | kaapiminen; kaapimisen |
kaapimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaapimisessa | kaapimisissa |
elatiivi | kaapimisesta | kaapimisista |
illatiivi | kaapimiseen | kaapimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaapimisella | kaapimisilla |
ablatiivi | kaapimiselta | kaapimisilta |
allatiivi | kaapimiselle | kaapimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaapimisena (kaapimisna) |
kaapimisina |
translatiivi | kaapimiseksi | kaapimisiksi |
abessiivi | kaapimisetta | kaapimisitta |
instruktiivi | – | kaapimisin |
komitatiivi | – | kaapimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaapimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaapimis- |