kahvitella

Suomi

Kahvittelevia ihmisiä

Verbi

kahvitella (67-C) (taivutus[luo])

1. juoda kahvia mahdollisesti seurustellen ja pikkupurtavaa syöden

Etymologia

johdos verbistä kahvittaa (heikko vartalo kahvit|a- + johdin -el:ele- + infinitiivin tunnus -la)

Käännökset

1. juoda kahvia mahdollisesti seurustellen ja pikkupurtavaa syöden

ruotsi: fika

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kahvitteleminen, kahvittelu

Aiheesta muualla

• kahvitella Kielitoimiston sanakirjassa
• kahvitella Suomen murteiden sanakirjassa