kahvitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakahvitteleminen (38)
- teonnimi verbistä kahvitella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kahvitteleminen | kahvittelemiset |
genetiivi | kahvittelemisen | kahvittelemisten kahvittelemisien |
partitiivi | kahvittelemista | kahvittelemisia |
akkusatiivi | kahvitteleminen; kahvittelemisen |
kahvittelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kahvittelemisessa | kahvittelemisissa |
elatiivi | kahvittelemisesta | kahvittelemisista |
illatiivi | kahvittelemiseen | kahvittelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kahvittelemisella | kahvittelemisilla |
ablatiivi | kahvittelemiselta | kahvittelemisilta |
allatiivi | kahvittelemiselle | kahvittelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kahvittelemisena (kahvittelemisna) |
kahvittelemisina |
translatiivi | kahvittelemiseksi | kahvittelemisiksi |
abessiivi | kahvittelemisetta | kahvittelemisitta |
instruktiivi | – | kahvittelemisin |
komitatiivi | – | kahvittelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kahvittelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kahvittelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kahvitella + johdin -minen