Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kaikua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta kaiku

Verbi muokkaa

kaikua (52-D) (taivutus[luo])

  1. (äänestä) heijastua yhteen tai useampaan kertaan
  2. heijastella ääntä
  3. kajahtaa, raikua, kuulua selkeästi erottuen tai äänekkäästi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈkɑikuɑ]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: kai‧ku‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaikua Kielitoimiston sanakirjassa