kallistua

Suomi

Verbi

kallistua (52) (taivutus [luo])

1. mennä kallelleen

   Seinä oli kallistunut ihan vinoksi.

2. tulla kalliimmaksi

   Hintojen nousun myötä elämä on kallistunut.

3. (kuvaannollisesti) suuntautua jollekin kannalle

   Taidan sittenkin kallistua hänen kannalleen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑllisˌt̪uɑˣ/
• tavutus: kal‧lis‧tu‧a

Käännökset

1. mennä kallelleen

englanti: lean

ruotsi: luta sig

2. tulla kalliimmaksi

ruotsi: bli dyrare

Liittyvät sanat

• kallis
• kallistuminen
• kallistus
• kalteva
• kohota
• nousta

Johdokset

• substantiivit: kallistuma

Aiheesta muualla

• kallistua Kielitoimiston sanakirjassa