kammeta (74-H) (taivutus[luo])

  1. siirtää jk pois paikoiltaan vipuvarren avulla vääntämällä eli työntämällä lujavalmisteinen pitkä esine sen alle ja painamalla esinettä sen toisesta päästä alas (myös kuvaannollisesti)
    Kampesin kolme isoa kiveä ylös nurmikosta, koska ne häiritsivät nurmikon ajamista.
    Kello oli jo kaksitoista, mutta vielä silloinkin häntä piti kammeta ylös sängystä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑmːet̪ɑˣ/
  • tavutus: kam‧me‧ta

Etymologia

muokkaa

sanan kampi vartalosta kamme- ja suffiksista -ta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kammeta Kielitoimiston sanakirjassa