Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kangeta (74-G) (taivutus[luo])

  1. siirtää jk pois paikoiltaan työntämällä lujavalmisteinen pitkä esine sen alle ja painamalla esinettä sen toisesta päästä alas (myös kuvaannollisesti)
    Kankesin kolme isoa kiveä ylös nurmikosta, koska ne häiritsivät nurmikon ajamista.
    Kello oli jo kaksitoista, mutta vielä silloinkin häntä piti kangeta ylös sängystä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑŋːet̪ɑˣ/, [ˈkɑ̝ŋːe̞t̪ɑ̝]
  • tavutus: kan‧ge‧ta

Etymologia muokkaa

sanan kanki vartalosta kange- ja suffiksista -ta

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
  • (siirtää pois paikoiltaan työntämällä esine alle ja painamalla alas toisesta päästä) vivuta, kammeta

Aiheesta muualla muokkaa

  • kangeta Kielitoimiston sanakirjassa