kangeta

Suomi

Verbi

kangeta (74-G) (taivutus[luo])

1. siirtää jk pois paikoiltaan työntämällä lujavalmisteinen pitkä esine sen alle ja painamalla esinettä sen toisesta päästä alas (myös kuvaannollisesti)

   Kankesin kolme isoa kiveä ylös nurmikosta, koska ne häiritsivät nurmikon ajamista.

   Kello oli jo kaksitoista, mutta vielä silloinkin häntä piti kangeta ylös sängystä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑŋːet̪ɑˣ/, [ˈkɑ̝ŋːe̞t̪ɑ̝]

• tavutus: kan‧ge‧ta

Etymologia

sanan kanki vartalosta kange- ja suffiksista -ta

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (siirtää pois paikoiltaan työntämällä esine alle ja painamalla alas toisesta päästä) vivuta, kammeta

Aiheesta muualla

• kangeta Kielitoimiston sanakirjassa