Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

kankea (15) (komparatiivi kankeampi, superlatiivi kankein) (taivutus[luo])

  1. jäykkä, taipumaton, vaikea liikuttaa
    kankeat jäsenet
    kankea kieli

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑŋkeɑ/
  • tavutus: kan‧ke‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kylmänkankea

Vastakohta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kankea Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

kankea

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta kanki

Verbi muokkaa

kankea

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kangeta
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kangeta
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kangeta