kartella
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kartella (67-C) (taivutus[luo])
- vältellä kohtaamasta tai tekemästä jotain
- Tuntuu kuin hän olisi alkanut kartella minua.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑrt̪elːɑˣ/
- tavutus: kar‧tel‧la
Etymologia muokkaa
frekventatiivijohdos verbistä karttaa
Käännökset muokkaa
1. vältellä kohtaamasta tai tekemästä jotain
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: karttelu
Aiheesta muualla muokkaa
- kartella Kielitoimiston sanakirjassa