kartteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakartteleminen (38)
- teonnimi verbistä kartella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kartteleminen | karttelemiset |
| genetiivi | karttelemisen | karttelemisten karttelemisien |
| partitiivi | karttelemista | karttelemisia |
| akkusatiivi | kartteleminen; karttelemisen |
karttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karttelemisessa | karttelemisissa |
| elatiivi | karttelemisesta | karttelemisista |
| illatiivi | karttelemiseen | karttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karttelemisella | karttelemisilla |
| ablatiivi | karttelemiselta | karttelemisilta |
| allatiivi | karttelemiselle | karttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karttelemisena (karttelemisna) |
karttelemisina |
| translatiivi | karttelemiseksi | karttelemisiksi |
| abessiivi | karttelemisetta | karttelemisitta |
| instruktiivi | – | karttelemisin |
| komitatiivi | – | karttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
karttelemis- | |