kartoittaa

Suomi

Verbi

kartoittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. tiedustella tuntematonta merialuetta tai maastoa sen hahmottamiseksi, kartan tekemiseksi
2. tiedustella ihmisten ajatuksia tai mielipiteitä käsityksen muodostamiseksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑrt̪oi̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: kar‧toit‧taa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kartoittaminen, kartoitus

Aiheesta muualla

• kartoittaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 2429 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa