SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

kasketa (74) (taivutus[luo])

  1. viljellä maata polttamalla siinä aiemmin sijainnut metsä ja hyödyntämällä maahan jääneet ravinteet

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑsket̪ɑˣ/
  • tavutus: kas‧ke‧ta

EtymologiaMuokkaa

sanan kaski vartalosta kaske- ja suffiksista -ta

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kasketa Kielitoimiston sanakirjassa