kehottaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. voimakkain sanoin suositella jklle jnk tekemistä
    Tilanne näytti työpaikalla niin onnettomalta, että hän kehotti minua lähtemään kotiin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkehot̪ːɑːˣ/
  • tavutus: ke‧hot‧taa

Etymologia

muokkaa

vuoden 1642 Raamatusta kirjakieleen tullut sana[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).