kehotus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkehot̪us/
- tavutus: ke‧ho‧tus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kehotus | kehotukset |
genetiivi | kehotuksen | kehotusten kehotuksien |
partitiivi | kehotusta | kehotuksia |
akkusatiivi | kehotus; kehotuksen |
kehotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kehotuksessa | kehotuksissa |
elatiivi | kehotuksesta | kehotuksista |
illatiivi | kehotukseen | kehotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kehotuksella | kehotuksilla |
ablatiivi | kehotukselta | kehotuksilta |
allatiivi | kehotukselle | kehotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kehotuksena | kehotuksina |
translatiivi | kehotukseksi | kehotuksiksi |
abessiivi | kehotuksetta | kehotuksitta |
instruktiivi | – | kehotuksin |
komitatiivi | – | kehotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kehotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kehotus- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kehotushuuto, maksukehotus, rippikehotus
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39