keinotella (67-C) (taivutus[luo])

  1. toimia kaupankäynnissä havitellen voittoa hyväksi käyttäen markkinahäiriöitä, lainsäädännön aukkoja yms. poikkeavaa
    Keinottelin osakekurssien vaihteluilla ostamalla ja myymällä osakkeita pörssissä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkei̯noˌt̪elːɑˣ/
  • tavutus: kei‧no‧tel‧la

Etymologia

muokkaa

johdos substantiivista keino (johdin -tel:ttele-) [1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 361 (i)Ctele-verbien rakenne