SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

keksiä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta keksi

VerbiMuokkaa

keksiä (61) (taivutus[luo])

  1. tehdä jokin uusi keksintö
    Bell keksi puhelimen.
  2. sepittää jotakin omasta päästään
    Keksin vain koko jutun.
  3. löytää vastaus
    Nyt keksin!
    Oletko keksinyt vastausta kysymykseeni?
  4. havaita
    Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.
    Lehvästössä piileskelevää oravaa on vaikea keksiä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkeksiæˣ/
  • tavutus: kek‧si‧ä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

keksimiskyky

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • keksiä Kielitoimiston sanakirjassa