Substantiivi

muokkaa

kieliä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta kieli

kieliä (61) (taivutus[luo])

  1. kannella, vasikoida
    Tästä et sitten mene kielimään kenellekään!
  2. (kuvaannollisesti) enteillä jtk, viitata jhk
    Luvut kielivät laman tulosta.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkie̯liæˣ/
  • tavutus: kie‧li‧ä

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kieliä Kielitoimiston sanakirjassa