kierrellä (67-K) (taivutus[luo])[1]

  1. frekventatiivinen kiertää, kulkea ilman päämäärää
    Isoisäni kierteli nuoruudessaan maita ja mantuja, ennen kuin asettui aloilleen viljelemään maata.
  2. väistellä, kulkea vältellen
    Sateen jälkeen on syytä kierrellä lätäköitä.
  3. vältellä, välttää puheenaihetta, puhua asian sivusta
    Pekka kierteli välttyäkseen puhumasta hänelle arasta aiheesta.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkie̯rːelːæˣ/
  • tavutus: kier‧rel‧lä

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä kiertää (johdin -el:ele-)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 67-K