Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

välttää (53-C) (taivutus[luo])

  1. karttaa, pysyä poissa, väistää
    Yritän välttää virheitä.
    Vältin tilanteen.
  2. olla kelvollinen, kelvata
    Tämä saa välttää.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋælt̪ːæːˣ/
  • tavutus: vält‧tää

Etymologia muokkaa

Todennäköisesti johdos sanasta väli. Itämerensuomalainen sana, jonka vastineita sukukielissä ovat karjalan vältteä, vatjan välttä ja viron väldata ja vältada.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.