kiinnekohta

Suomi

Substantiivi

kiinnekohta (10-F)

1. kiinnityspaikka, tukikohta, tukeutumiskohta
2. (kuvaannollisesti) yhteys johonkin; perusta; kiintopiste

   Kerrostalossa asuvalle mökki on kiinnekohta maaseudulle.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiːnːeˣˌkoht̪ɑ/
• tavutus: kiin‧ne‧koh‧ta

Etymologia

yhdyssana sanoista kiinne ja kohta

Käännökset

1. kiinnityspaikka, tukeutumiskohta

englanti: hold espanja: punto de fijación m., punto de unión m., punto de apoyo m.

ruotsi: fäste saksa: Anhaltspunkt m.

2. yhteys johonkin

englanti: fixed point espanja: nexo m., trabazón f. italia: punto d’appoggio m.

ranska: point de repère m. ruotsi: hållpunkt, fast punkt, fästpunkt