perusta
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
perusta (13)
- (myös kuvaannollisesti) se, minkä päälle tai varaan jokin on rakennettu
- Lukiolla on vankka perusta, joten se ei lähtenyt maanjäristyksessä tai tulvan mukana maasta irti.
- (marxilaisuus) yhteiskunnan alarakenne jonka muodostavat sen omistus- ja tuotantosuhteet, baasis
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈperust̪ɑ/
- tavutus: pe‧rus‧ta
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | perusta | perustat |
genetiivi | perustan | perustoiden perustoitten perustojen (perustain) |
partitiivi | perustaa | perustoita perustoja |
akkusatiivi | perusta; perustan |
perustat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | perustassa | perustoissa |
elatiivi | perustasta | perustoista |
illatiivi | perustaan | perustoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | perustalla | perustoilla |
ablatiivi | perustalta | perustoilta |
allatiivi | perustalle | perustoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | perustana | perustoina |
translatiivi | perustaksi | perustoiksi |
abessiivi | perustatta | perustoitta |
instruktiivi | – | perustoin |
komitatiivi | – | perustoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | perusta- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
KäännöksetMuokkaa
1. perusta
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- perusta Kielitoimiston sanakirjassa
SubstantiiviMuokkaa
perusta
- (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta peru
VerbiMuokkaa
perusta