SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

perustus (39) (monikko perustukset)

  1. rakennuksen tai muun teknisen rakennelman osa, jonka tarkoituksena on välittää ja sovittaa rakenteelle tulevat kuormat rakennusalustalle
  2. (kuvaannollisesti) lähtökohta, pohja
    Liberaalin demokratian perustukset järkkyvät. (is.fi 2013)

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈperust̪us/
  • tavutus: pe‧rus‧tus

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

harkkoperustus, multiaisperustus, perustuskuoppa, perustuslaki, perustustyö

Aiheesta muuallaMuokkaa