Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

kiinteä (15) (komparatiivi kiinteämpi, superlatiivi kiintein) (taivutus[luo])

  1. kiintonainen, paikallaan pysyvä
    Vauva alkoi syödä kiinteää ruokaa puolen vuoden iässä.
    Tarjalla on pienet kiinteät rinnat.
  2. johonkin muuhun arvoon sidottu
    kiinteä valuuttakurssi
  3. (fysiikka) olomuodoltaan kiinteä
    Jää on vettä kiinteässä olomuodossa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiːnt̪eæ/
  • tavutus: kiin‧te‧ä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

puolikiinteä

Aiheesta muualla muokkaa