Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kismittää (53-C) (taivutus[luo])

  1. ~ (part.) harmittaa, (kuvaannollisesti) kirveltää
    Kismittää niin vietävästi!
    Mahtaa Seppoa kismittää.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkismit̪ːæːˣ/
  • tavutus: kis‧mit‧tää

Etymologia muokkaa

sanasta kisma ’häkä, katku’[1]

Käännökset muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Tahtoisin tietää mikä on sanan kismittää etymologia. Kysy kirjastonhoitajalta. 4.11.2018 (19.3.2018). Viitattu 30.1.2020.