kitistä

Suomi

Substantiivi

kitistä

1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta kitti

Verbi

kitistä (66) (taivutus[luo])

1. kirskua, pitää narisevaa ääntä

   Sarana pitäisi öljytä – se kitisee ikävästi!

2. (arkikieltä) valittaa, kiukutella

   Lapset kitisivät koko automatkan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkit̪ist̪æˣ/
• tavutus: ki‧tis‧tä

Käännökset

1. valittaa, kiukutella

englanti: whine

Liittyvät sanat

• kitinä

Johdokset

• substantiivit: kitiseminen

Aiheesta muualla

• kitistä Kielitoimiston sanakirjassa