SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

kiva (9) (komparatiivi kivempi tai kivampi, superlatiivi kivin tai kivoin) (taivutus)[1]

  1. miellyttävä, mukava, hauska, hyvännäköinen
    Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin tänä kesänä.
    Lapsena oli aina kiva mennä Linnanmäelle.
    kivan näköinen
    Meillä oli tosi kivaa.
    Kivat kengät!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkiʋɑ/, [ˈk̟iʋɑ]
  • tavutus: ki‧va

EtymologiaMuokkaa

Epävarma alkuperä:

  • mahdollisesti liittyy paikkanimiin, joissa sen merkitys on ”kova” ja jolloin se voisi olla kova-adjektiivista erkautunut variantti
  • mahdollisesti liittyy sanaan ”kiivas[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

RuotsiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

kiva (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. (suomenruotsia) kiva (komparatiivi kivogare, superlatiivi kivogast)

EtymologiaMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. kiva”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.
  2. Kiva on kiva sana, Kielikello 1/1990