kiva
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakiva (9) (komparatiivi kivempi tai kivampi, superlatiivi kivin tai kivoin) (taivutus)[1]
- miellyttävä, mukava, hauska, hyvännäköinen
- Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin tänä kesänä.
- Lapsena oli aina kiva mennä Linnanmäelle.
- kivan näköinen
- Meillä oli tosi kivaa.
- Kivat kengät!
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiʋɑ/, [ˈk̟iʋɑ]
- tavutus: ki‧va
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaRuotsi
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ ”kiva”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.
- ↑ Kiva on kiva sana, Kielikello 1/1990