kiva

Suomi

Adjektiivi

kiva (9) (komparatiivi kivempi tai kivampi, superlatiivi kivin tai kivoin) (taivutus)

1. miellyttävä, mukava, hauska, hyvännäköinen

   Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin tänä kesänä.

   Lapsena oli aina kiva mennä Linnanmäelle.

   kivan näköinen

   Meillä oli tosi kivaa.

   Kivat kengät!

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiʋɑ/, [ˈk̟iʋɑ]

• tavutus: ki‧va

Etymologia

Epävarma alkuperä:

• mahdollisesti liittyy paikkanimiin, joissa sen merkitys on ”kova” ja jolloin se voisi olla kova-adjektiivista erkautunut variantti
• mahdollisesti liittyy sanaan ”kiivas”

Käännökset

1. miellyttävä, mukava

englanti: nice ranska: sympa, chouette ruotsi: härlig, kul, (suomenruotsia, arkikieltä) kiva, skön, underbar saksa: nett, toll

tanska: dejlig venäjä: хороший viro: kena; tore, kihvt

Liittyvät sanat

• kivat sulle
• kliffa

Johdokset

• adverbit: kivasti

Ruotsi

Adjektiivi

kiva

1. (suomenruotsia) kiva (komparatiivi kivogare, superlatiivi kivogast)

Etymologia

• suomen kiva

Liittyvät sanat

• kivat sulle

Synonyymit

• kul