SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

kiva (9) (komparatiivi kivempi tai kivampi, superlatiivi kivin tai kivoin) (taivutus)[1]

  1. miellyttävä, mukava, hauska, hyvännäköinen
    Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin tänä kesänä.
    Lapsena oli aina kiva mennä Linnanmäelle.
    kivan näköinen
    Meillä oli tosi kivaa.
    Kivat kengät!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈk̟iʋɑ]

EtymologiaMuokkaa

Epävarma alkuperä:

  • mahdollisesti liittyy paikkanimiin, joissa sen merkitys on ”kova” ja jolloin se voisi olla kova-adjektiivista erkautunut variantti
  • mahdollisesti liittyy sanaan ”kiivas[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

RuotsiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

kiva

  1. (suomenruotsia) kiva (komparatiivi kivogare, superlatiivi kivogast)

EtymologiaMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu: kiva
  2. Kiva on kiva sana, Kielikello 1/1990