Adjektiivi

muokkaa

miellyttävä (10) (komparatiivi miellyttävämpi, superlatiivi miellyttävin) (taivutus[luo])

  1. mieltä hyväilevä, myönteisiä tuntemuksia tuottava, mielihyvää aiheuttava, mieltymysten mukainen
    miellyttävä tuoksu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmie̯lːyt̪ˌt̪æʋæ/
  • tavutus: miel‧lyt‧tä‧vä

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

epämiellyttävä

Aiheesta muualla

muokkaa

miellyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä mieltyä

miellyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miellyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi miellyttävä miellyttävät
genetiivi miellyttävän miellyttävien
(miellyttäväin)
partitiivi miellyttävää miellyttäviä
akkusatiivi miellyttävä; miellyttävän miellyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi miellyttävässä miellyttävissä
elatiivi miellyttävästä miellyttävistä
illatiivi miellyttävään miellyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi miellyttävällä miellyttävillä
ablatiivi miellyttävältä miellyttäviltä
allatiivi miellyttävälle miellyttäville
muut sijamuodot
essiivi miellyttävänä miellyttävinä
translatiivi miellyttäväksi miellyttäviksi
abessiivi miellyttävättä miellyttävittä
instruktiivi miellyttävin
komitatiivi miellyttävine