mielihyvä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamielihyvä (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmie̯liˌhyʋæ/
- tavutus: mie‧li‧hy‧vä
Etymologia
muokkaaTaivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mielihyvä | mielihyvät |
| genetiivi | mielihyvän | mielihyvien (mielihyväin) |
| partitiivi | mielihyvää | mielihyviä |
| akkusatiivi | mielihyvä; mielihyvän |
mielihyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mielihyvässä | mielihyvissä |
| elatiivi | mielihyvästä | mielihyvistä |
| illatiivi | mielihyvään | mielihyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mielihyvällä | mielihyvillä |
| ablatiivi | mielihyvältä | mielihyviltä |
| allatiivi | mielihyvälle | mielihyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mielihyvänä | mielihyvinä |
| translatiivi | mielihyväksi | mielihyviksi |
| abessiivi | mielihyvättä | mielihyvittä |
| instruktiivi | – | mielihyvin |
| komitatiivi | – | mielihyvine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mielihyvä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. Mieltä hyväilevä myönteinen tunne
|
|