mielihyvä

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

mielihyvä (10)

  1. mieltä hyväilevä, myönteinen tunne
    Tuotat minulle läsnäolollasi mielihyvää.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmie̯liˌhyʋæ/
  • tavutus: mie‧li‧hy‧vä

EtymologiaMuokkaa

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mielihyvä mielihyvät
genetiivi mielihyvän mielihyvien
(mielihyväin)
partitiivi mielihyvää mielihyviä
akkusatiivi mielihyvä;
mielihyvän
mielihyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi mielihyvässä mielihyvissä
elatiivi mielihyvästä mielihyvistä
illatiivi mielihyvään mielihyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi mielihyvällä mielihyvillä
ablatiivi mielihyvältä mielihyviltä
allatiivi mielihyvälle mielihyville
muut sijamuodot
essiivi mielihyvänä mielihyvinä
translatiivi mielihyväksi mielihyviksi
abessiivi mielihyvättä mielihyvittä
instruktiivi mielihyvin
komitatiivi mielihyvine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa