SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

nautinto (1-J)[1]

  1. mielihyvää tuottava asia

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈnɑu̯t̪int̪o/
  • tavutus: nau‧tin‧to

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nautinto nautinnot
genetiivi nautinnon nautintojen
partitiivi nautintoa nautintoja
akkusatiivi nautinto;
nautinnon
nautinnot
sisäpaikallissijat
inessiivi nautinnossa nautinnoissa
elatiivi nautinnosta nautinnoista
illatiivi nautintoon nautintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nautinnolla nautinnoilla
ablatiivi nautinnolta nautinnoilta
allatiivi nautinnolle nautinnoille
muut sijamuodot
essiivi nautintona nautintoina
translatiivi nautinnoksi nautinnoiksi
abessiivi nautinnotta nautinnoitta
instruktiivi nautinnoin
komitatiivi nautintoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

nautinnonhalu, nautinnonhimo, nautintoaine, taidenautinto

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J