Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kolista

  1. (taivutusmuoto) monikon elatiivimuoto sanasta kola
  2. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta koli

Verbi muokkaa

kolista (66) (taivutus[luo])

  1. (äänestä) pitää kolinaa
    Työkalut kolisivat auton tavaratilassa, kun ajoimme kuoppaista tietä.
  2. (slangia) toimia, vaikuttaa; olla tehokasta
    Mitä pidät levystä? Koliseeko?

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkolist̪ɑˣ/
  • tavutus: ko‧lis‧ta

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kolista Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

kolista

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kolistaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kolistaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kolistaa