kovin
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaAdverbi
muokkaakovin (ei vertailuasteita)
- (vahvistava adverbi) erittäin, erityisen, sangen
- Olen illalla kovin väsynyt.
- Elokuva ei ollut kovin hyvä.
- voimakkaasti, ankarasti
- Minua väsyttää kovin.
- Sairauskohtauksen saanut mies kouristeli kovin.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkoʋin/
- tavutus: ko‧vin
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. erittäin, erityisen, sangen
Ks. erittäin |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kovin Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.