kuohua

Suomi

Substantiivi

kuohua

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kuohu

Verbi

kuohua (52) (taivutus[luo])

1. kuplia, vaahdota
2. (kuvaannollisesti) käyttäytyä tai toimia tunteen vallassa osittain arvaamattomasti

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuo̯huɑˣ/
• tavutus: kuo‧hu‧a

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kuohuta

Johdokset

• kuohuttaa
• kuohahtaa, kuohahdella
• substantiivit: kuohuminen

Aiheesta muualla

• kuohua Kielitoimiston sanakirjassa