kuohuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuohuminen (38)
- teonnimi verbistä kuohua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuohuminen | kuohumiset |
| genetiivi | kuohumisen | kuohumisten kuohumisien |
| partitiivi | kuohumista | kuohumisia |
| akkusatiivi | kuohuminen; kuohumisen |
kuohumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuohumisessa | kuohumisissa |
| elatiivi | kuohumisesta | kuohumisista |
| illatiivi | kuohumiseen | kuohumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuohumisella | kuohumisilla |
| ablatiivi | kuohumiselta | kuohumisilta |
| allatiivi | kuohumiselle | kuohumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuohumisena (kuohumisna) |
kuohumisina |
| translatiivi | kuohumiseksi | kuohumisiksi |
| abessiivi | kuohumisetta | kuohumisitta |
| instruktiivi | – | kuohumisin |
| komitatiivi | – | kuohumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuohumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuohumis- | |