Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

laota (74-D) (taivutus[luo])

  1. (erit. viljasta) kaatua (myös kuvaannollisesti, ihmisistä)
    Vilja lakoaa helposti myrskyisällä säällä.
    Miehet lakosivat ihastuksesta, kun Leena alkoi laulaa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑot̪ɑˣ/
  • tavutus: la‧o‧ta

Etymologia muokkaa

sanan lako vartalosta lao- ja suffiksista -ta

Liittyvät sanat muokkaa

Anagrammit muokkaa

aalto, latoa, loata

Aiheesta muualla muokkaa

  • laota Kielitoimiston sanakirjassa