latoa (52-F) (taivutus[luo])

  1. asetella riviin tai pinoon
  2. (kirjapaino) koota kirjakkeista lados; muuntaa painettava teksti, kuvat ym. ladelmaksi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑt̪oɑˣ/
  • tavutus: la‧to‧a

Etymologia

muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

latomakone

Anagrammit
muokkaa

aalto, laota, loata

Aiheesta muualla

muokkaa
  • latoa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

latoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta lato

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.