leivätön

Suomi

Adjektiivi

leivätön (34-C)

1. sellainen, jolla tai jossa ei ole leipää

   Kala pelasti leivättömänä aikana rannikkoseudun asukkaat nälkäkuolemasta.

2. (kuvaannollisesti) sellainen, jolla tai jossa ei ole ruokaa; ruoaton

   Hänen rouvansa sai nyt kumminkin iltakoulun viran – – ettei hän sentään aivan leivättömäksi jää, käyköön miehen kuinka hyvänsä. (Minna Canthin kirjeet)

Ääntäminen

• IPA: /ˈlei̯ʋæt̪øn/
• tavutus: lei‧vä‧tön

Etymologia

substantiivi leipä (heikko vartalo leivä-) + johdin -tön

Käännökset

1. ilman leipää

englanti: breadless

2. ilman ruokaa

englanti: breadless

Idiomit

• joutua leivättömän pöydän ääreen
  1. joutua vankilaan

Aiheesta muualla

• leivätön Kielitoimiston sanakirjassa